Asiaa sukkahousuista

ASIAA SUKKAHOUSUISTA

Kirjoittanut Susanna Räty, Alena Mornštajnován romaanin Hana kääntäjä

Kairaamoon on tullut useita lukijapalautteita, että Alena Mornštajnován romaanissa Hana esiintyy sukkahousut aikana, kun niitä ei vielä ollut olemassakaan.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat vuosien 1933–1963 väliselle ajalle.

Tässä artikkelissa toivon hälventäväni lukijoiden harmistusta kertomalla, että romaanissa Hana esiintyvät sukkahousut eivät ole anakronismi eli asian tai esineen sijoittuminen väärään aikakauteen.

Kuva sukista: Tekoälyllä tuotettu kuva, toimeksiantona 1900-luvun alun tyylinen kuva sukkahousuista (Shutterstock)

Kuvassa on jalat, joissa on kirjavat sukat jalassa, toisessa sukassa on pystyraitoja, toisessa on vaakaraitoja

Romaanin kansikuva: Risto Viitanen

Sukkahousujen historiasta

Romaanissa Hana käytetty sana punčocháče (suom. sukkahousut) on esiintynyt tšekin kielessä jo 1800-luvun alussa ja tarkoittanut jo tuolloin terällisiä (sukallisia), tiukkoja housuja, käsin valmistettuja, tavallisimmin neulomalla.

Alena Mornštajnován mukaan ensimmäinen koneellinen sukkatuotanto nykyisen Tšekin tasavallan alueella käynnistyi vuonna 1697 Osekin luostarissa. Vanhin sukkahousujen konetuotanto on todennäköisin peräisin Krásná Lípasta, jonne Josef Heinrich Vatter perusti sukkatehtaan vuonna 1882. Tuolloin alkoi nykyisen Tšekin tasavallan alueella sekä sukkien että sukkahousujen teollinen tuotanto. Vatterin perustaman tehtaan sukkia myydään nykyään nimellä Bellinda.

Eikä ole mikään ihme, että sukkahousuja on valmistettu ja käytetty nykyisen Tšekin tasavallan alueella jo niinkin aikaisin, sillä William Leen vuonna 1598 keksimällä sukkien neulontakoneella valmistettiin ensimmäiset sukkahousut jo 1800-luvun alussa. Viktoriaanisena aikana niitä kuitenkin pidettiin (Länsi-Euroopassa?) naisille säädyttöminä, joten vasta aikakauden ja ajattelun muuttuminen edisti teollisten sukkahousujen leviämistä. Ja nylonin keksiminen.

Mutta nämä tšekkiläiset, paksut puuvillaiset sukkahousut ovat oma juonteensa sukkahousujen monisatavuotisessa historiassa, eikä sukkahousujen esiintyminen romaanissa Hana ole anakronismi, sillä sellaisia todellakin on käytetty Tšekin tasavallan alueella Hanan kuvaamana aikana.

Mira jäälautalla, kuva Hana-romaanin takakannesta: Risto Viitanen

Sananen teollisuudestakin

Olen keskustellut ja viestinyt Alena Mornštajnován kanssa romaanin Hana taustatyöstä, myös sukkahousuista, ja hän kertoi keskustelleensa paljon Hana-romaanin tapahtumien aikalaisten kanssa. Aikalaiset muistavat lapsena ja nuoruudessaan pitäneensä ruskeita, teollisesti valmistettuja sukkahousuja. Jo 1950-luvun alussa kaupasta ostettuja sukkahousuja käytettiin erittäin yleisesti.

Nykyisen Tšekin tasavallan alue on teollistunut huomattavasti aikaisemmin kuin Suomi, mikä tarkoittaa sitä, että siellä teollisuuden tuottamia tavaroita on ollut paljon aikaisemmin ihmisten käytössä kuin Suomessa.

Vuonna 1900 nykyisen Tšekin tasavallan alueella teollisuudesta sai elantonsa noin 57 % työikäisistä ihmisistä.

K. O. Alhon mukaan Suomessa teollisuus ja käsityö työllisti vuonna 1900 vain noin 11 % työtä tekevistä ihmisistä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1920 elantonsa teollisuudesta vain 10, 4 % suomalaisista ja maantaloudesta yli 70 %.

Lähteet:

K. O. Alho: Suomen uudenaikaisen teollisuuden synty ja kehitys 1860–1914 (1949). Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja.

Mirjam Moravcová: České dělnictvo: Projekt základního etnografického výzkumu, koncepce a ideová východiska syntézy (1978). Czech Academy of Sciences.

Tilastokeskus: Kaskipelloilta palveluyhteiskuntaan - 90 vuotta elinkeinorakenteen muutosta. Päivitetty 20.2.2007.

TAKAISIN MUIHIN JUTTUIHIN