Kettukirjan kannen suunnittelusta
Jiří Kratochvilin romaanin Kettu naiseksi kansi on Risto Viitasen suunnittelema.
Romaanin kansi ei ole syntynyt algoritmien avulla, vaan sen suunnittelun pohjalla on perinteinen askartelu, sakset ja pahvi.
Jiří Kratochvilin romaanin Kettu naiseksi kansi on Risto Viitasen suunnittelema.
Romaanin kansi ei ole syntynyt algoritmien avulla, vaan sen suunnittelun pohjalla on perinteinen askartelu, sakset ja pahvi.
Kuva: Risto Viitanen - kansisuunnittelun ensimmäinen työvaihe
Viitanen aloitti suunnitteluprosessin leikkaamalla saksilla pahvista kirjaimia ja muotoja, joista muotoutui romaanin etukantta koristavat hahmot – kettu ja nainen.
Kun Viitanen oli tyytyväinen muotoihin ja niiden sommitteluun, hän ikuisti työnsä valokuvaamalla sen. Tämä oli kansisuunnittelun digitaalisen prosessin ensimmäinen askel.
Kun pahvisommitelma oli digitoitu, Viitanen valitsi siihen värit. Viitanen on työskennellyt uransa aikana myös antikvariaatissa, jossa sadat kirjat kansineen ovat kulkeneet hänen käsiensä kautta ja silmiensä edestä. Romaanin kanteen valitut muodot ja värit kunnioittavat 1950-luvulla julkaistujen kirjojen kansisuunnittelua. Myös romaanin tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle.
Tietenkin romaanin kansisuunnittelussa itse teksti on tärkeä, ja kannesta vaihdettiin mielipiteitä ja ajatuksia myös kääntäjä Eero Balkin kanssa. Romaanin kansikuvassa kettu on kiinni naisen selässä, sillä selkä on viimeinen paikka, jossa Sylva-nimen ottavalla ketulla on vielä juova oranssia karvaa ennen hänen muuttumistaan naiseksi.
Muita juonipaljastuksia ei tässä tule, ettei romaanin kertoja putoa jakkaraltaan silkasta pöyristyksestä, hän kertokoon itse lisää romaanissa seikkailevasta naisesta. Tai ketusta.
